Home / Palvelut / Oppiminen / Mitä on verkko-oppimisen lokalisointi? Opas e-learning-aineistojen lokalisoimiseen

Julkaistu 18 heinäkuu 2022

Mitä on verkko-oppimisen lokalisointi? Opas e-learning-aineistojen lokalisoimiseen

Onko yritykselläsi erinomainen verkkoperehdytysohjelma, josta voisi olla iloa myös yrityksen muissa toimipaikoissa? Suunnitteletko maailmanlaajuista e-learning-strategiaa? Tai haluaisitko vain lisää tietoa verkko-oppimisen lokalisoinnista?

E-learning

Jos etsit vastausta johonkin edellä esitetyistä kysymyksistä, olet tullut oikeaan paikkaan! Tutustumme tässä artikkelissa verkko-oppimisen lokalisointiin – aina suunnittelusta eri työvaiheisiin.

Mitä on verkko-oppimisen lokalisointi?

Verkko-oppimisen lokalisointi tarkoittaa sisällön mukauttamista tietyille alueille ja yleisöille. Prosessi alkaa kielestä, mutta sisältää paljon muutakin – joskus jopa kuvat saatetaan vaihtaa!

Lokalisoinnin huomioiminen e-learning-sisällöntuotannossa

Hyvin suunniteltu verkko-oppimisen lokalisointi tuo merkittäviä kustannussäästöjä, kun samaa materiaalia voidaan käyttää eri kieliversioissa. Yhdenmukaisilla sisällöntuotannon menetelmillä voidaan poistaa maa- ja kielikohtaiset erot, jolloin kaikille osallistujille voidaan taata laadukas koulutus.

Jos verkko-oppimisen lokalisointistrategiasi on edelleen suunnitteluvaiheessa, kiinnitä huomiota alkuperäisversion kieleen. Englanti on suositeltu vaihtoehto, jos aiot tarjota koulutusta myös työntekijöille Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkopuolella. Jos alkuperäinen koulutus tuotetaan esimerkiksi norjaksi tai ruotsiksi, se on ensin käännettävä englanniksi, ennen kuin se voidaan lokalisoida sujuvasti Baltian maiden kielille.

Yksi tapa vähentää verkko-oppimisen lokalisoinnin kuluja on huomioida lokalisointi jo käsikirjoitusvaiheessa. Voit esimerkiksi rajata maa- tai kielikohtaista lokalisointia edellyttävät osiot tiettyyn osaan koulutusta.

Käsikirjoitusvaiheessa voit myös vaikuttaa kuvien ja videoiden lokalisointitarpeisiin välttämällä tekstiä kuvissa ja videoissa. Multimediasisältö kannattaa määritellä niin, että sisältö vaatii lokalisointivaiheessa mahdollisimman vähän muokkaamista.

Mitä verkko-oppimisen lokalisointi sisältää? Mitkä elementit on lokalisoitava?

Nykyaikaisissa verkkokoulutuksissa käytetään luovasti ja tehokkaasti kuvia, ääntä, tekstiä, animaatioita ja videoita. Kaikki nämä elementit edellyttävät erilaista lokalisointitapaa.

E-learning-aineistojen tekstien lokalisointi

Teksti on helpoin elementti lokalisoida. Käännös- ja lokalisointiprosessi on samanlainen lähes kaikkien tekstien osalta. Verkkokoulutuksissa haasteeksi voivat kuitenkin muodostua sana- ja merkkimäärien erot lähtötekstin ja käännösten välillä. Jos tekstille on varattu niukasti tilaa, lokalisoidun materiaalin sovittaminen asetteluun voi olla vaikeaa ja viedä paljon aikaa.

Kieliparista riippuen kohdekielinen teksti voi olla 10–30 % alkuperäistä tekstiä pidempi. Kun tekstit asetellaan alusta asti väljästi, koulutus on paitsi miellyttävämpi oppijalle myös helpompi lokalisoida. Tilavaan asetteluun käännetyt ja lokalisoidut tekstit on helppo lisätä, eikä tekstin koon suhteen tarvitse tehdä kompromisseja.

Myös käännösten sanamuodot ja tyyli ovat tärkeitä. Kirjoittaessa kannattaa aina pyrkiä selkeään ja yksiselitteiseen ilmaisuun, mutta koulutusmateriaalien kääntämisessä tämä on erityisen tärkeää. Näin varmistetaan, että sisältö ei menetä alkuperäistä tehoaan tai sisällä faktavirheitä.

Selostuksen lokalisointi

Verkkokoulutuksissa käytetään usein selostusta. Käytännössä selostuksen lokalisointi tarkoittaa transkription tekemistä selostuksesta ja tuon transkription kääntämistä ja mahdollista sovittamista kohdekulttuuriin. Tämän jälkeen selostus äänitetään uudelleen kohdekielellä. Myös tekstitystä voidaan käyttää, jos verkkokoulutus sisältää vain vähän tekstiä. Jos ruudulla näkyy jo valmiiksi paljon tekstiä, tekstitysten lisääminen voi tehdä yhdistelmästä vaikeaselkoisen. Oppijat eivät pysty keskittymään tekstisisältöön, jos heidän on samalla luettava tekstityksiä.

Selostuksen lokalisoiminen käy huomattavasti helpommin, jos alkuperäinen käsikirjoitus on saatavilla. Muuten selostuksesta on laadittava erikseen transkriptio, mikä vie aikaa. Tämä vaihe voidaan välttää kokonaan, jos selostus on heti saatavilla tekstinä.

Jos selostus tekstitetään, tekstitys on myös ajastettava, ja tekstitystä voidaan joutua lyhentämään, jotta se mahtuu ruudulle.

Kuvien lokalisoiminen

Onko kuvat lokalisoitava? Jos kuvat eivät ole kielisidonnaisia eivätkä viittaa tietyn kielen ilmaisuihin tai kielikuviin, niiden lokalisointi ei välttämättä ole tarpeen. Usein kuvat on kuitenkin sovitettava vastaamaan paikallisen kohdeyleisön ja -kielen vaatimuksia.

Jos koulutuksen aiheena on esimerkiksi ERP-järjestelmän käyttö, kuvat vääränkielisistä valikoista ja painikkeista voivat hämmentää koulutuksen osallistujia. Tämä voi vaikeuttaa oppimistavoitteiden saavuttamista.

Myös kuvissa näkyvät mittayksiköt voivat edellyttää lokalisoimista. Kohdemaassa saattaa olla käytössä eri mittajärjestelmä. Esimerkiksi Isoa-Britanniaa varten suunniteltu englanninkielinen verkkokurssi ei välttämättä toimi sellaisenaan Yhdysvalloissa, koska maissa käytetään eri paino- ja pituusmittoja.

Lokalisointi varmistaa myös, että kuvissa ei esitetä asioita, jotka tulkittaisiin kohdekulttuurissa ongelmalliseksi tai loukkaavaksi.

Verkkokoulutusten kuvien muokkaaminen ei ole erityisen vaativaa. Tehtävä kuitenkin mutkistuu, jos kurssin luomisessa käytetyt alkuperäiset tiedostot eivät ole saatavilla.

Vaikka kuvien lokalisoinnissa on huomioitava monia seikkoja, niiden käyttöä ei silti kannata välttää. Ne tuovat verkkokoulutuksiin eloa ja pystyvät välittämään tiiviisti paljon enemmän tietoa kuin pitkät tekstit. Kuvat ovat ennen kaikkea mahdollisuus tehdä koulutuksesta kiinnostavampi ja tehokkaampi.

Multimedian ja videoiden lokalisointi

Videoiden ja multimedian käyttö e-learning-aineistoissa lisääntyy nopeasti. Yhdellä videolla voidaan esittää tiiviisti sisältö, jonka läpi käyminen voisi muuten vaatia lukuisia sivuja tekstiä ja kuvia.

Videoiden lokalisoinnissa on huomioitava monia tekijöitä, kuten paikallinen kulttuuri. Jos jokin videon osio voitaisiin tulkita kohdekulttuurissa kiusalliseksi tai ongelmalliseksi, se voidaan editoida pois paikallisesta videosta tai jo alkuperäisestä videosta.

Yleensä videoissa on jonkinlainen selostus tai kertoja. Selostus on käännettävä tai tekstitettävä paikallisen kohdeyleisön kielelle, ja kertojan puhe on tekstitettävä tai dubattava.

Tekstitykset

Tekstitykset ovat edullisin vaihtoehto. Selostuksesta laaditaan transkriptio, johon lisätään aikakoodit. Valmis transkriptio käännetään, ja valmiit tekstitykset lisätään videoon.

Kannattaa pitää mielessä, että jos video sisältää muutenkin tekstiä, tekstitykset voivat haitata niiden lukemista ja ymmärtämistä.

Tekstityksiä voidaan luoda e-learning-aineiston selostuksille tai videoille. Tekstitykset ovat erityisen hyödyllisiä, kun kohdeyleisö ymmärtää ainakin jossain määrin alkuperäisen version kieltä.

Monikielinen dubbaus ja videoselostusten äänitys kohdekielellä

Dubbaus voidaan synkronoida puhujan huulten liikkeisiin tai virkekohtaisesti. Jos dubbaus synkronoidaan huuliin, kohdekielinen dubbaus vastaa tarkasti puhujan suun liikkeitä. Se on kuitenkin vaativa ja kallis tapa, ja siksi sitä käytetään harvoin e-learning-sisällön dubbaamisessa. Virkekohtaisessa lähestymistavassa dubbaus vastaa videon puhetta virketasolla. Se on huomattavasti yleisempi ja edullisempi tapa lokalisoida videot.

Kohdekielinen selostus toimii parhaiten, kun videokuva tukee sitä, eikä kuvassa näy suoraan kameraan puhuvaa henkilöä. Tällaisissa selostuksissa on tärkeää, että kertojan äänensävy vastaa videossa käsiteltyä aihetta.

Sekä dubbausta että selostusta varten tarvitaan transkriptio, johon on merkitty aikakoodit. Aikakoodien avulla kohdekielisen puheen alkaminen ja loppuminen voidaan määritellä tarkasti.

Jos videosta on saatavilla aikakoodattu käsikirjoitus, tekstitysten ja selostuksen luominen kohdekielellä on huomattavasti helpompaa.

Myös paikallisen kohdeyleisön mieltymykset on otettava huomioon. Aasiassa ja monissa Euroopan maissa dubbaus on paljon yleisempää kuin tekstittäminen, joka puolestaan toimii hyvin Pohjoismaissa.

Tärkein periaate e-learning-aineiston lokalisoinnissa on säilyttää alkuperäiset työtiedostot. Tämä kattaa tekstisisällön lisäksi kuvien ja videoiden työtiedostot. Tiedostojen linkittäminen ja selkeä nimeäminen nopeuttaa lokalisointia ja sisällön päivittämistä myöhemmin.

Nainen-käsi-merkki-hymyilee

Verkko-oppimisen lokalisointiprosessi

E-learning-aineiston lokalisointi voidaan aloittaa, kun alkuperäinen e-learning-ohjelma on täysin valmis. Näin varmistetaan, että alkuperäisen version muutokset eivät johda lokalisoidun version lisäkorjauksiin ja -tarkistuksiin.

Ihannetilanteessa lokalisointitarve on tiedossa jo käsikirjoitusvaiheessa. Tällöin varsinainen lokalisointivaihe etenee sujuvasti ja kustannustehokkaasti.

1. Sisällön kääntäminen

Ensimmäisessä vaiheessa kaikki käännettävä ja lokalisoitava materiaali kerätään käännöspaketiksi. Käännöspaketti sisältää tekstisisällön, tekstitystiedostot tai selostusten käsikirjoitukset ja kuvien mahdolliset tekstit.

2. Käännösten tarkistus

Kun materiaalit on käännetty, asiakas tarkistaa, että käännökset vastaavat terminologialtaan ja sävyltään yrityksen viestintätyyliä. Tässä vaiheessa mahdolliset ongelmat on vielä helppo korjata.

3. Lokalisoidun materiaalin kokoaminen e-learning-pakettiin

Uusi e-learning-kieliversio luodaan lokalisoidusta käännöspaketista. Tässä vaiheessa tekstin asettelu voi vaatia muokkaamista, jos käännetyt tekstit ovat merkittävästi alkuperäisiä pidempiä. Myös uusi selostus äänitetään tässä vaiheessa ja yhdistetään muuhun verkkokoulutuksen sisältöön.

4. E-learning-paketin tarkistus

Toisessa tarkistuksessa keskitytään uuden kieliversion toimintaan ja tehokkuuteen e-learning-pakettina. Onko jokin sisältö turhaa uudessa kieliversiossa? Pitäisikö jotain lisätä? Nämä näkökohdat jäävät helposti huomiotta, kun vain käännös on saatavilla. Kun käännetty sisältö on lopullisessa muodossaan, mahdolliset korjaustarpeet on helpompi huomata.

5. Käyttöönottotarkistus

E-learning-paketin viimeinen tarkistus tehdään, kun paketti on ladattu oppimisenhallintajärjestelmään, jonka kautta se jaellaan. Testiryhmän tulisi koostua kohdeyleisön edustajista. Näin varmistetaan, että lokalisoitu versio toimii hyvin oppimisympäristössä ja tavoittaa tehokkaasti kohdeyleisön kielensä ja sisältönsä puolesta.

6. Lokalisoidun version jakelu

Kun viimeinen tarkistus on tehty, koulutus voidaan jakaa laajemmalle kohdeyleisölle. Prosessilla on varmistettu lokalisoidun koulutuksen tekninen, kielellinen ja kulttuurinen toimivuus sekä vetoaminen uuteen kohdeyleisöön.

Tarkistuksissa tulisi käyttää kohdekielen syntyperäisiä puhujia, jotka pystyvät tarkistamaan materiaalit tehokkaasti ja varmistamaan onnistuneen lopputuloksen. Ihannetilanteessa tarkistaja kuuluu koulutuksen kohderyhmään. Näin varmistetaan, että sisältö mukautetaan paikallisen kohdeyleisön tarpeisiin. Syntyperäisen puhujan käyttäminen prosessissa lisää myös koulutukseen kohdistuvaa kiinnostusta.

Miksi verkko-oppimisen lokalisointi kannattaa keskittää?

Kuten edellä todettiin, e-learning-aineistoissa on paljon lokalisoitavia elementtejä, ja projektinhallinta voi olla hankalaa, jos se jaetaan useiden toimijoiden kesken. Keskittäminen säästää aikaa ja vaivaa, kun palveluntuottaja vastaa projektinhallinnasta.

Acoladilta saat kaiken tarvitsemasi osaamisen saman katon alta. Asiantuntijamme voivat lokalisoida videot, kuvat ja tekstit, koota materiaalin valmiiksi e-learning-paketiksi tai jopa yhdistää LMS-järjestelmäsi käännösten hallintajärjestelmään, jolloin lokalisointiprosessi voidaan automatisoida. Katso esimerkit e-learning-ratkaisuista, jotka olemme toimittaneet Oras Groupille ja Biocodex Nordicsille. Asiakkaat kertovat itse projekteista seuraavilla videoilla:

Keskittäminen auttaa varmistamaan myös yhdenmukaisemman kielen. Jos käännöksiä tekee useampi palveluntuottaja, terminologia voi vaihdella ja yhdenmukaisen sävyn varmistaminen koko e-learning-paketissa voi edellyttää useita tarkistuskierroksia.