Top 5 -tavat, joilla tekoäly vaikuttaa jo nyt kansainvälistymiseen

Kuhina tekoälyn ympärillä on käynyt kuumana sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n vuonna 2022.

Samalla kun ajatusjohtajat ja eri alojen asiantuntijat ylistävät tekoälyn mullistavaa luonnetta, organisaatiot ympäri maailman kokevat entistä enemmän paineita hyödyntää tekoälyä mahdollisimman laajasti.

Mutta miten erottaa olennainen kaikesta tekoälyyn liittyvästä hehkutuksesta? Ja missä käytännön sovelluksissa tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti?

Etsimme vastauksia näihin kysymyksiin paneelikeskustelussa tekoälyn top 5 -käyttökohteista kansainvälistymisessä. Keskusteluun osallistuivat lokalisointialan johtavan verkkojulkaisun Slatorin johtaja Florian Faes, ohjelmistoautomaatioyritys SnapLogicin generatiivisen tekoälyn tuotemarkkinointipäällikkö David Liu, myyntiohjelmistovalmistaja Highspotin Etelä-Euroopan johtaja Julien Leblanc ja Acoladin tutkimusjohtaja Gráinne Maycock.

Kiehtovassa keskustelussa sivuttiin monia alueita, joilla tekoäly on jo päivittäisessä käytössä, aina sisällöntuotannosta sääntelyn noudattamiseen. Samalla keskustelijat korostivat ihmisen valvonnan ja luovuuden tärkeyttä myös jatkossa.

Tässä katsaus viiteen avainalueeseen ja tapoihin, joilla tekoäly mullistaa kansainvälistymistä:

Tekoälysisällöntuotanto

Yksi tekoälyn ilmiselvistä eduista on ollut sen kyky vauhdittaa sisällöntuotantoa merkittävällä tavalla. Tekoäly voi auttaa tekemään taustatutkimusta ja kirjoittamaan suuria määriä sisältöä nopeammin ja helpommin kuin koskaan ennen. Yksi tekoälyn mullistavammista ominaisuuksista on kuitenkin mahdollisuus käyttää sitä sen itse tuottaman sisällön tarkistamiseen, Florian sanoo.

Käytännössä tällainen automaatio auttaa parantamaan tekoälysisällön laatua ja ihmisiä kehittämään omaa osaamistaan. Se lisää myös sisällön monimuotoisuutta – ääni- ja videosisältöä on nyt entistä helpompi tuottaa, ja suurempi osa sisällöstä on monikielistä, koska suuret kielimallit (LLM) toimivat eri kielillä.

Tekoälyn avulla yritykset pystyvät myös mukauttamaan sisältöään aivan uudella tavalla. Markkinointikampanjat, sääntelyohjevideot ja muu vastaava sisältö voidaan kaikki räätälöidä pienemmille yleisöille. ”Muutos on valtava: jos kampanjan luominen kesti ennen kuusi viikkoa, nyt tiimi saattaa pystyä luomaan sellaisen kuudessa tunnissa”, Gráinne lisää.

Monissa tapauksissa sisällöntuotannon työnkulut eivät ole enää yhtä lineaarisia kuin ennen. Organisaatiot pyrkivät löytämään parhaat teknologiat ja työkalut ja etsivät kumppanuuksia, jotka auttavat niitä parantamaan sisäistä osaamista, työnkulkuja ja lopulta sisältöä.

Tekoälyäänet, -keskustelubotit ja -tulkkaus

Kirjoitetun sisällön lisäksi tekoäly mullistaa nopeasti myös multimedian, tulkkauksen ja integroidut keskustelubotit.

Puheesta puheeseen -konekäännöksen laadun parantuminen, entistä paremmat mallit ja viivettä lyhentävät laitteistot parantavat jatkuvasti tekoälytulkkausta. Kuten Florian totesi, tekoäly voi olla mullistava apu erityisesti kielissä, joita varten on vaikeaa löytää kääntäjiä ja tulkkeja. 

Hyvä esimerkki onnistuneesta tekoälytulkkauksesta on hiljattainen biotieteiden alan tuotelanseeraustilaisuus, jota osallistujat saattoivat seurata omalla kielellään älypuhelimen sovelluksen kautta. 

Tekoäly mullistaa myös keskustelubotit – ja monien muiden tekoälysovellusten tapaan käyttötapaukset poikivat uusia sovellettuja käyttömahdollisuuksia. David kertoi, kuinka SnapLogic otti käyttöön SnapGPT-työkalun, jolla Highspotista Salesforceen voidaan luoda integraatio kehotteilla ilman koodaamista.

Tämä mahdollisti myynnin tukisisällön tuomisen Salesforceen, minkä lisäksi saksalaiset kehittäjät saattoivat käyttää työkalua omalla kielellään ja luoda integraation, joka toimii kaikilla kielillä. 

Tekoälytyökalut ovat osoittaneet voimansa myös multimedia- ja videosisällön tuotannossa. Yhtenä videosisällön – erityisesti monikielisen videosisällön – luomiseen liittyvistä haasteista ovat perinteisesti olleet suuret alkukustannukset. Erityisesti studion ja ääninäyttelijöiden käyttämisestä syntyy usein merkittäviä kuluja. 

Yksi Acoladin ensimmäisistä tekoälypalveluista keskittyi juuri tämän esteen poistamiseen. Monikielinen tekoälypohjainen voice-over auttaa luomaan laadukasta monikielistä multimediasisältöä aiempaa pienemmillä kustannuksilla.

Tekoäly ja vaatimustenmukaisuus

Kuten EU:n hiljattain hyväksymä tekoälysäädös osoittaa, tekoälyn sääntely-ympäristö muuttuu nopeasti. Yritysten on oltava valmiita sopeutumaan ja laatimaan prosesseja, joilla taataan vaatimustenmukaisuus ja tietojen oikeanlainen käsittely.

Biotieteet on ymmärrettävästi ala, jossa riskit halutaan minimoida, mutta sielläkin yritykset tutkivat entistä avoimemmin mielin, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää tehokkaasta riskienhallinnasta tinkimättä.

Gráinne: ”Käytännön kokeiden ja konseptien testaamisen myötä olemme osoittaneet biotieteiden alalle, että tekoäly voi parantaa tuottavuutta monissa matalan riskin käyttökohteissa. Uskon, että tulevaisuudessa löydämme paljon lisää tällaisia käyttökohteita.”

Tekoäly, e-learning ja koulutus

Kun yritysten johdossa on havahduttu tekoälyn hyötyihin, paine hyödyntää uusia työkaluja on kasvanut monissa organisaatioissa. Mutta miten yritykset voivat auttaa työntekijöitä saamaan kaiken irti tekoälytyökaluista ja innostaa mukaan myös ne, jotka suhtautuvat tekoälyyn epäilevästi? 

Julienin mukaan yksi avainasioista on hyödyntää tekoälyä jo opetusmateriaalien lokalisoinnissa kielelle, jota työntekijät mieluiten käyttävät. Työkalut voivat helpottaa säännöllisen koulutuksen tarjoamista teknologian tuella.

Toiseksi muutosvastarintaa voidaan vähentää painottamalla käytännön hyötyjä kullekin tiimille. Esimerkiksi myyntitiimi voi laatia generatiivisella tekoälyllä yhteenvetoja tapaamisista, analysoida onnistumisia ja parannuskohteita ja luonnostella sähköposteja asiakkaille. Näin myyntihenkilöstölle jää enemmän aikaa käytettäväksi nykyisten ja tulevien asiakkaiden kanssa. Tekoälyn avulla voidaan myös luoda videoista yhteenvetoja, jotka tehostavat sisällön omaksumista.

Tehokas esimerkki tekoälyn käytön edistämisestä on Acoladin tekoälylähettiläsohjelma. Eri tiimeistä koottu tekoälylähettiläiden verkosto auttaa levittämään tekoälytietoa eri liiketoimintayksiköissä, tunnistamaan ja parantamaan työnkulkuja ja yleisesti vähentämään tekoälyyn kohdistuvia epäluuloja.

Myös tekoälyn käyttäminen koulutuksen luomisessa voi itsessään auttaa uuden teknologian hyväksymisessä ja omaksumisessa. ”Olemme onnekkaita, että meillä on koulutusyksikkö, joka on pystynyt luomaan tekoälykoulutuspaketit sekä sisäiseen käyttöön että asiakkaillemme”, Gráinne sanoo.

Ihmisen luovuuden merkitys tekoälyn maailmassa

Vaikka nykyisissä generatiivisissa tekoälytyökaluissa ihminen yleensä antaa työkalulle kehotteita ja palautetta, aina näin ei ole. Tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan ja työpaikkoihin on herännyt paljon aitoa huolta.

David huomautti, että tekoälymallien kehittyminen tulee todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi sisällöntuotantoon ja kääntämiseen, mutta tarvitsemme sääntelyä varmistamaan, että tekoälyä kehitetään tavalla, jossa ihminen on edelleen osa prosessia. 

Julien sen sijaan uskoo, että generatiivinen tekoäly voi parantaa monia työtehtäviä, sillä työkalut auttavat sisällöntuottajia työskentelemään asiantuntevammin, tuottavammin ja tehokkaammin.

Kuten Gráinne toteaa, ihmisen osaaminen on usein ratkaisevan tärkeää: ”Ihmisen luovuudelle on aina tarvetta. Tekoäly ei sovi kaikkeen, emmekä ikinä pyri täysin eroon ihmisistä tai käytä tekoälyä kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Tekniikalle on kuitenkin paikkansa käyttötarkoituksissa, joissa se vaikuttaa kuluihin, laatuun ja tuottavuuteen.”

Haluatko kuulla lisää kiinnostavia näkemyksiä, joita keskustelussa nousi esiin? Katso webinaaritallenne.