Innostus tekoälyn ympärillä kasvaa kielipalveluissa
Biotieteiden alalla tunnistetaan etenevissä määrin, miten tekoäly voi mullistaa kielipalvelut, ja kyselymme tulokset vahvistavat tämän trendin. Kääntämisen ja lokalisoinnin tekoälysovellukset ovat tuttuja jopa 70 prosentille vastaajista, ja 61 prosenttia yrityksistä hyödyntää jo tekoälyä kieleen liittyvissä tehtävissä, kuten kääntämisessä, tulkkaamisessa ja sisällöntuotannosta. Tämä osoittaa, että tekoälystä on tulossa nopeasti suosittu työkalu kielipalveluiden tehostamiseen biotieteissä.


Tekoälypohjaiset ratkaisut, kuten konekääntäminen ja suuret kielimallit, tarjoavat monenlaisia etuja. Ne voivat nopeuttaa sisällöntuotantoa ja -jakelua, mikä auttaa yrityksiä pysymään tiukoissa sääntelyn määrittelemissä aikatauluissa ja varmistamaan, että viranomaiset ja sidosryhmät saavat tärkeät tiedot nopeasti. Tällä voi olla mullistavia vaikutuksia, kun uudet tuotteet ja hoidot voidaan tuoda markkinoille entistä nopeammin.
Kyse ei ole kuitenkaan vain nopeudesta. Tekoäly voi parantaa myös tarkkuutta ja tehokkuutta monissa kieleen liittyvissä tehtävissä:
- Ääni- ja videosisällön transkriptiot (70 %): Tekoälypohjaiset työkalut voivat laatia transkriptiot kliinisten tutkimusten vastaanottokäynneistä, haastatteluista ja muusta ääni- ja videosisällöstä ja vapauttaa näin arvokasta aikaa ja resursseja muuhun käyttöön.
- Markkinointisisällön luominen ja kääntäminen (48 %): Tekoäly voi auttaa biotiedeyrityksiä tavoittamaan maailmanlaajuisen yleisön luomalla laadukasta markkinointisisältöä monilla eri kielillä.
- Monikielinen potilassitouttaminen ja -tuki (39 %): Tekoälypohjaiset chatbotit ja virtuaaliset avustajat voivat palvella eri kielillä, parantaa potilastyytyväisyyttä ja auttaa hoito-ohjelmien noudattamisessa.
- Lääketurvatoiminnan ilmoitusten kääntäminen (17 %): Tekoäly voi sujuvoittaa haittatapahtumailmoitusten kääntämistä, mikä nopeuttaa turvallisuuteen liittyvien signaalien tunnistamista ja niihin vastaamista.
Sopivan tasapainon löytäminen: ihmisen asiantuntemus ja tekoäly
Vaikka teknologian potentiaali on valtava, luottaminen vain tekoälyyn kielipalveluissa voi tuoda mukanaan haasteita. Tekoälymallit tarvitsevat laadukasta dataa, jotta ne pystyvät tuottamaan tarkkoja käännöksiä, ja niillä voi olla vaikeuksia monimutkaisen tieteellisen kielen, kulttuurisen kontekstin ja eettisten näkökohtien käsittelyssä.

Kyselyssämme 43 % vastaajista uskoi, että ihannetapauksessa tekoälyn panos kielipalveluissa olisi 26–50 %. Tämä nostaa esiin ihmisen valvonnan ja osallistumisen tärkeyden. Hybridilähestymistapa, jossa yhdistyvät ihmisten ja tekoälytyökalujen vahvuudet, voi johtaa parhaisiin tuloksiin.
Yksi esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on konekääntämisen jälkieditointi (MTPE), jossa konekäännin tai tekoäly tekee alustavan käännöksen, jonka kieliasiantuntijat sitten tarkistavat ja viimeistelevät. Tämä varmistaa sekä nopeuden että tarkkuuden ja mahdollistaa korkealaatuiset käännökset.
Kuten Slatorin vuoden 2024 raportissa todettiin, konekääntämisen suosio kasvaa biotieteiden alalta, sillä se auttaa toimittamaan käännökset nopeammin ja varmistamaan tarkan viestinnän. Esimerkiksi kliinisissä tutkimuksissa, joissa sääntelyn asettamat aikataulut ovat tiukat, konekääntäminen voi nopeuttaa viranomaisten tietopyyntöjen kääntämistä. Samaan tapaan lääketurvatoiminnassa konekääntäminen voi varmistaa nopean ja tarkan viestinnän haittatapahtumista.
Ihmisen panosta voidaan jatkossa vähentää entisestään huolellisesti testatulla automaattisella jälkieditoinnilla (APE) ja automaattisilla laatuarvioinneilla (APE), jotka auttavat saavuttamaan halutun tasapainon riskinhallinnan ja tehokkuuden välillä.