Videosisällöstä on tulossa keskeinen vaatimustenmukaisuuden alue EU:ssa toimiville organisaatioille. EU:n esteettömyysdirektiivin mukaan organisaatiot eivät voi vastata vaatimustenmukaisuusvaatimuksiin yhdellä tekstitystiedostolla tai yhdellä saavutettavalla pääversiolla.
Kuluttajille suunnatuissa videoissa saatetaan tarvita tekstityksiä, äänikuvauksia ja joissakin tapauksissa viittomakielen tukea, jotka on mukautettu kullekin EU:n markkina-alueelle ja kielelle.
Tuotevideoita, verkko-oppimista, suoratoistosisältöä tai julkisia verkkosivustoja hallinnoivien tiimien tulee selvittää, mikä kuuluu soveltamisalueeseen, miten olemassa oleva sisältö asetetaan tärkeysjärjestykseen ja miten esteettömyys sisällytetään jokaiseen uuteen lokalisointityönkulkuun.
Tässä artikkelissa selitetään EU:n esteettömyysdirektiivin tärkeimmät videoita koskevat saavutettavuusvaatimukset, mitä ne tarkoittavat monikielisen sisällön kannalta ja miten organisaatiot voivat suunnitella käytännöllisiä ja skaalautuvia työnkulkuja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.
EU:n esteettömyysdirektiivi asettaa erityisiä videosisältöä koskevia vaatimuksia kaikille organisaatioille, jotka jakavat digitaalista sisältöä kuluttajille EU:n jäsenvaltioissa. Direktiivin soveltaminen alkoi 28. kesäkuuta 2025. Velvoitteet kattavat ohjelmatekstit, äänikuvaukset ja joissain tapauksissa viittomakielen tulkkauksen. Niitä sovelletaan markkina- ja kielikohtaisesti eikä kerralla kaikkialla. Useimmat organisaatiot eivät osaa huomioida tätä, kun ne alkavat suunnitella vaatimusten täyttämistä.
Mitä organisaatioita esteettömyysdirektiivin videovaatimukset koskevat?
Esteettömyysdirektiiviä sovelletaan yksityisiin yrityksiin, jotka tarjoavat digitaalisia palveluja kuluttajille missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa. Päätoimipaikan sijainti ei määritä soveltamisalaa: direktiivi koskee myös yhdysvaltalaista tai brittiläistä yritystä, joka palvelee verkossa suomalaisia tai saksalaisia kuluttajia.
Kaksi kategoriaa on vapautettu soveltamisalasta:
-
Mikroyritykset: alle 10 työntekijää ja alle kahden miljoonan euron vuotuinen liikevaihto.
-
Arkistoitu sisältö: ennen 28. kesäkuuta 2025 julkaistuihin videoihin sovelletaan siirtymäaikaa useimmissa organisaatioissa. Tätä poikkeusta ei sovelleta audiovisuaalisiin mediapalveluihin, kuten suoratoistoalustoihin.
Erityisesti videon osalta direktiivi kattaa tilattavat audiovisuaaliset mediapalvelut, suoratoistoalustat, lähetystoiminnan harjoittajat ja organisaatiot, jotka jakavat videoita osana kuluttajille suunnattua digitaalista palvelua. Tämä kattaa yritysvideot julkisilla verkkosivuilla, verkko-oppimisalustat ja tuote-esittelyt.
Huomautus: tarkka soveltamisala on varmistettava kunkin asianomaisen jäsenvaltion voimaan saatetusta lainsäädännöstä ennen näiden ohjeiden noudattamista.
Mitä laki edellyttää videoilta: kolme esteettömyyspalvelua
Ohjelmatekstitys tarkoittaa kaiken puhutun vuoropuhelun ja olennaisten äänien tekstittämistä samalla kielellä. Toisin kuin tavalliset tekstitykset, ne sisältävät puhujan tunnistamisen ja äänikuvauksia. Ohjelmatekstitystä edellytetään kaikelle etukäteen tallennetulle videosisällölle, joka kuuluu soveltamisalaan.
Äänikuvaus on kerronta, joka lisätään dialogin välisiin taukoihin. Siinä kuvataan toimintoja, ympäristöä ja näytön tekstejä katsojille, jotka eivät näe sisältöä kokonaan.
Viittomakielentulkkausta tarvitaan tietyissä sisältöluokissa, joissa puhuttu vuoropuhelu on palvelun keskeinen osa.
Miksi vaatimustenmukaisuuden varmistaminen useilla markkinoilla on vaikeampaa kuin yhdessä maassa
Tämä on yleinen kompastuskivi yritysten vaatimustenmukaisuussuunnitelmissa.
EU:n esteettömyysdirektiivin vaatimus ei ole, että sisällöstä on saatavilla yksi esteetön versio. Jokaiselle markkinalle, jota palvelet, on laadittava saavutettava versio. Tekstityksen ja äänikuvauksen on oltava kunkin markkina-alueen kielellä eikä alkuperäisen sisällön kielellä. Ranskankielinen yleisö tarvitsee ranskankieliset ohjelmatekstit ja ranskankieliset äänikuvaukset. Pelkästään englanninkieliset tekstit eivät täytä vaatimusta muilla kuin englanninkielisillä markkinoilla.
Tähän liittyy kolme käytännön seurausta:
-
Ohjelmatekstitysten käytännöt vaihtelevat markkinoittain. Kuuroille ja huonokuuloisille tarkoitettujen tekstitysten ajoitussäännöt, puhujan tunnistusmuodot ja sijoittelu eivät ole yhdenmukaiset kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Saksalaiset standardit täyttävä ohjelmatekstitiedosto ei automaattisesti täytä ranskalaisia standardeja.
-
Äänikuvausten käsikirjoitukset tulee kirjoittaa ja tallentaa kohdekielellä. Englanninkielisen käsikirjoituksen kääntäminen jälkikäteen tuottaa tuloksen, joka ei ole teknisesti vaatimustenmukainen ja joka on siten usein käyttökelvoton. Ajoituksen, äänensävyn ja sanaston on toimittava kohdekielen kontekstissa.
-
Olemassa oleva sisältö moninkertaistaa työn. Organisaatioille, joilla on satoja videoita viidessä EU-maassa, vaatimustenmukaisuuden varmistaminen ei ole vain yksi hanke. Käytännössä tarve on viidelle rinnakkaiselle ohjelmalle, joilla kullakin on oma kielensä, standardinsa ja toimitusaikataulunsa.
Organisaatiot, jotka käsittelevät useiden markkinoiden esteettömyysvaatimusten noudattamista yksittäisenä saavutettavuushankkeena, huomaavat yleensä kielellisen kattavuuden puutteet liian myöhään. Tämä nostaa kustannuksia ja pidentää aikatauluja verrattuna siihen, että eri markkinat olisi huomioitu alusta alkaen.
Jäsennelty lähestymistapa
1. Arvioi tarpeet markkinakohtaisesti äläkä sisältökohteittain. Kartoita, mitä sisältöä direktiivi koskee kullakin markkinalla. Samalle videolle saatetaan tarvita erilaisia esteettömyyspalveluja alueesta ja sisältöluokasta riippuen. Aloita suurten liikennemäärien yleisölle suunnatuista kohteista.
2. Erota uusi tuotanto vanhasta sisällöstä. Sisällytä ohjelmatekstit ja äänikuvaus 28. kesäkuuta 2025 jälkeen julkaistavan sisällön tuotantoon jo etukäteen. Priorisoi olemassa oleva sisältö levityksen ja riskien mukaan.
3. Suunnittele kielellinen kattavuus osana vaatimustenmukaisuutta äläkä vasta jälkikäteen. Vaatimusten noudattamista koskeva kysymys ei ole vain "onko meillä ohjelmatekstit?". Oikea kysymys on ”onko meillä paikallisten vaatimusten mukaiset ohjelmatekstit kaikkien niiden markkinoiden kielillä, jotka meidän on katettava?". Jos tiimi vastaa ensimmäiseen kysymykseen mutta jättää toisen huomiotta, se huomaa yleensä puutteen, kun soveltaminen aloitetaan.
Yhteenveto
-
EU:n esteettömyysdirektiivi tuli sovellettavaksi 28. kesäkuuta 2025 kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Soveltaminen on käynnissä, ja rangaistukset vaihtelevat maittain.
-
Videoita koskee kolme saavutettavuuspalvelua: ohjelmatekstit, äänikuvaukset ja viittomakielinen tulkkaus tietyntyyppisille sisällöille. Kunkin on täytettävä paikalliset markkinastandardit.
-
Vaatimustenmukaisuus ei ole vain yksi tuotettava palvelu. Tekstitykset ja äänikuvaukset tulee tuottaa kunkin palvelemasi EU-markkinan kielellä. Pelkästään englanninkielinen kattavuus ei täytä vaatimusta muilla kuin englanninkielisillä markkinoilla.
-
Ennen 28. kesäkuuta 2025 julkaistuun sisältöön sovelletaan siirtymäaikaa useimmissa organisaatioissa. Tämän päivämäärän jälkeen tuotettuun sisältöön sovelletaan välittömästi kaikkia vaatimuksia.
-
Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen useilla markkinoilla on työnkulullinen suunnitteluhaaste. Organisaatio voi vastata vaatimuksiin pienimmillä kustannuksilla ja riskeillä, kun se huomioi kielien kattavuuden tuotantoputken alusta alkaen.
